Musiikin opiskelu kehittää toiminnanohjaustaitoja

Frontiers in neurosciece julkaisi Jaschken, Honingin ja Scherderin (2018) tutkimuksen, jossa tutkittiin musiikki-intervention vaikutusta alakouluikäisiin lapsiin. 147 lasta jaettiin neljään ryhmään, joista kolme sai joko musiikki- tai kuvataideopetusta kahden ja puolen vuoden ajan. Kaksi ryhmää sai 1-2 tuntia musiikinopetusta viikossa. Näistä ensimmäsen ryhmän lapset olivat saaneet musiikinopetusta jo ennen interventiota, kun taas toisen ryhmän lapset eivät. Opetus sisälsi laulua, teoriaa, musiikin historiaa, soittimiin tutustumista, yhdessä soittoa ja improvisaatiota.

Kolmas ryhmä sai kuvataideopetusta, joka sisälsi maalausta, kuvanveistoa ja taidehistoriaa. Neljäs ryhmä ei saanut muuta musiikin tai kuvataiteen opetusta, kuin mikä sisältyi tavalliseen opetusohjelmaan.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kuvataideopetusta saaneet lapset suoriutuivat visuospatiaalisista muistitehtävistä kaikkien muiden ryhmien lapsia paremmin. Molempien musiikkiryhmien lapsilla taas inhibitio, suunnittelu ja kielellinen älykkyys kehittyivät merkitsevästi enemmän kuin kuvataideryhmässä ja siinä ryhmässä, joka ei ollut saanut mitään interventiota.

Tulos on mielenkiintoinen musiikkiterapian kannalta. Esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä keskeinen ongelma on toiminnanohjaustaitojen heikkous. Jos henkilöllä on sekä tarkkkaavuuden häiriö että kiinnostus musiikkia kohtaan, musiikki-interventio motivoi ja kuntouttaa samanaikaisesti. Kielellisen älykkyyden kehittyminen musiikki-intervention seurauksena puolestaan vahvistaa käsitystä musiikkiterapian hyödystä kielenkehityksen häiriöissä.