Pianonsoitto kehittää lievän aivovamman saaneiden tarkkaavaisuutta, oppimisstrategioita ja mieleen p
Dykesteen ym. (2018) tutkivat musiikki-instrumentin soittamisen vaikutusta lievän traumaattisen aivovamman saaneiden aivotoimintaan. Musiikki-interventioryhmässä oli seitsemän osallistujaa. Osallistujat opiskelivat pianonsoiton alkeita kahdeksan viikon ajan kaksi kertaa viikossa, lisäksi he harjoittelivat päivittäin. Harjoitteet olivat eteneviä. Ne sisälsivät molempien käsien samanaikaista käyttöä, koska tarkoituksena oli lisätä aivopuoliskojen motoristen alueiden välistä koordinaatiota. Tämä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun oikealla kädellä soitetaan melodiaa ja vasemmalla kädellä sointuja. Lisäksi nuottien lukeminen soittaessa on kognitiivisesti kuormittavaa.
Aivoalueiden aktivoitumista tutkittiin toiminnallisella magneettikuvauksella, säveltasojen ja toonikan/dominantin erottelutestillä. Säveltasojen erottelutehtävä aktivoi useita tiettyjä aivoalueita. Toonika-dominanttitehtävä aktivoi kuuloaivokuoren tiettyä aluetta sekä vasemmalla että oikealla puolella. 6/7 osallistujaa (yksi seitsemästä aloittaneesta keskeytti tutkimusjakson muista kuin tutkimukseen liittyvistä syistä) suhtautuivat menetelmään myönteisesti ja arvioivat kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakykynsä lisääntyneen tutkimusjakson aikana. Nämä kuusi henkilöä pystyivät myös jatkamaan aiempaa työtään tai opiskeluaan ohjelman jälkeen.
Osallistujien episodinen kielellinen muisti ja oppiminen kehittyi tutkimusjakson aikana. Sitä mitattiin CVLT 2-testillä (California Verbal Learning Test). Tarkkaavaisuuteen, oppimisstrategioihin ja mieleen palauttamiseen liittyvät taidot kehittyivät. Sen sijaan Stroop-testissä tulokset pysyivät alkumittauksen tasolla. Tässä testissä näytetään eri värein kirjoitettuja sanoja ja pyydetään nimeämään väri välittämättä sanan merkityksestä. Tehtävän vaikeus on siinä, että sanoissa on värien nimiä, jotka eivät vastaa sanan väriä. Terveiden vertailuryhmän Stroop-testin tulokset paranivat alkumittauksen tuloksiin verrattuna.
Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että pianonsoiton opiskelu nuoteista lisää lievän aivovamman saaneiden toimintakykyä, koska se kehittää tarkkaavaisuutta, oppimisstrategioita ja mieleen palauttamista. Oletettavasti myös muiden soittimien soittaminen vaikuttaa samansuuntaisesti. Pianolla tai kosketinsoittimella on kuitenkin se etu, että soittaja voi helposti nähdä käsiensä ja sormiensa sijainnin. Pienikokoinen ja kevyt kosketinsoitin on myös helppo kuljettaa sinne missä sitä tarvitaan. Soitin on syytä antaa kuntoutujan käyttöön kuntoutusjakson ajaksi, mikäli hänellä ei ole käytettävissä soitinta jo ennestään. Tämä mahdollistaa päivittäisen harjoittelun, mikä on tarpeen toimintakyvyn lisääntymisen varmistamiseksi.
Alle 65-vuotias on oikeutettu saamaan Kelan korvaamaa musiikkiterapiaa, mikäli Kelan asettamat ehdot täyttyvät. Mikäli ehdot eivät täyty, musiikkiterapian maksusitoumusta voi hakea kunnan terveystoimelta tai soteyhtymältä. Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kattamissa tilanteissa musiikkiterapian maksusitoumusta voi hakea vakuutusyhtiöltä.